Ilmailun turvallinen ekosysteemi syntyy monien sellaisten tekijöiden, kuten lentoasemien, lennonjohtopalvelujen tarjoajien, valmistajien, operaattoreiden, sääntelyviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyön tuloksena, joiden toiminnassa turvallisuus on kaikessa etusijalla.
Turvallinen lentokone on erittäin tärkeä osa tätä järjestelmää. Sertifiointitoimeksiantonsa mukaisesti EASA takaa, että Euroopan unionissa (EU) ja EFTA-maissa (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) lentävät ilma-alukset ovat turvallisia. Tämä tuo EU:n kansalaisille luottamusta lentomatkustamiseen. Nämä 31 maata yhdessä ovat EASA:n jäsenvaltioita.
Lähtökohdat
Jotta uusi ilma-alus voi aloittaa toimintansa, sen on saatava ilmailusta vastaavan sääntelyviranomaisen vahvistus, joka tunnetaan ”tyyppihyväksyntätodistuksena”. Se vahvistaa, että tämäntyyppiset ilma-alukset täyttävät Euroopan unionin asettamat turvallisuusvaatimukset.
Ilmailusta tulee usein mieleen kaupalliset siviililentokoneet. Sertifiointiprosessi ja tyyppihyväksyntätodistuksen myöntäminen on kuitenkin sovellettavissa moniin ilma-alustyyppeihin, kuten pienlentokoneisiin, roottori-ilma-aluksiin, (ilma)palloihin ja sähköisesti nouseviin ja laskeutuviin ilma-aluksiin (sähkökäyttöiset lentokoneet, e-VTOL).
EASA vastaa sen jäsenvaltioissa suunniteltujen ilma-alusten sertifioinnista. Sertifioinnin hakija vastaa kuitenkin ilma-aluksen kehittämisestä ja suunnittelusta ja viime kädessä osoittaa, että sovellettavia vaatimuksia noudatetaan.
Sertifiointi: tuotteen ja suunnitteluorganisaation kahden pilarin valvontamalli
Hyväksyntä on kahden pilarin prosessi, joka ulottuu tuotteeseen (ilma-alus) ja tuotteen suunnitteluorganisaation kykyyn toteuttaa työ.
Nimensä mukaisesti suunnitteluorganisaatio vastaa ilma-aluksen suunnittelusta sekä muista tehtävistä, kuten muutoksista ja korjauksista. Näiden organisaatioiden on osoitettava, että niillä on tarvittava organisaatiorakenne ja pätevyys sekä asianmukaiset menettelyt ja resurssit. Suunnitteluorganisaatioiden on oltava EASA:n hyväksymiä. Tämä on jo nyt tärkeä osa hyväksynnän prosessia.
Kun uusi ilma-alus otetaan käyttöön, EASA minimoi tuotepuolen turvallisuusriskit todentamalla vaatimustenmukaisuuden teknisiin eritelmiin nähden ja optimoi suorituskyvyn suunnitteluorganisaatioiden valvonnan avulla.
Hyväksyntäprosessi
Tyyppihyväksyntäprosessissa on neljä vaihetta:
- Tekninen perehtymisen ja hyväksynnän perusta
- Hyväksyntäohjelman laatiminen
- Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
- Teknisen osuuden päätökseen saattaminen ja hyväksynnän myöntäminen.
Prosessi on hyvin muodollinen ja perusteellinen. Suurilla ilma-aluksilla, kuten kaupallisilla lentokoneilla, joissa lennämme matkustajina, prosessi kestää yleensä 5–7 vuotta.
EASA antaa myös neuvoja vapaaehtoisesta ns. ”esivaiheesta” innovointipalvelujensa avulla. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) tukee innovointipalvelujen avulla innovatiivisen konseptin kehittämistä varhaisvaiheesta lähtien, kun konsepti on vielä hyvin keskeneräinen.
Ajatellaanpa kuvitteellista valmistajayritystä nimeltä Superflying, joka käy läpi hyväksyntäprosessia.
(0) Ennakkohyväksyntä – EASAn innovaatiopalvelut
SuperFlyingillä, jonka sääntelyviranomainen on EASA, on konsepti uudelle ilma-alukselle. EASAn innovaatiopalvelujen ansiosta SuperFlying saa tukea hankkeelleen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä hyväksyntää edeltävä työ tukee innovointia minimoimalla hyväksyntään liittyvät riskit, varmistamalla oikean tavan täyttää hyväksyntävaatimukset ja ennakoimalla mahdollisia sääntelyn puutteita tai ongelmia.
1. Tekninen perehtyminen ja hyväksynnän perusta
Kun hanke on edennyt riittävän pitkälle, SuperFlying esittää hankkeen EASA:lle tyyppihyväksyntähakemusta varten, joko EASA:n innovaatiopalveluiden tuella tai ilman sitä. Tässä vaiheessa ilma-aluksen konseptin on oltava jo hyvin määritelty. Lopputuotteessa voi olla joitakin vähäisiä poikkeamia alkuperäiseen malliin nähden, mutta kaikki muutokset on perusteltava.
EASA vahvistaa hyväksynnän perustan SuperFlyingin-yrityksen kanssa käytyyn vuorovaikutukseen perustuen. Hyväksynnän perusta on hyväksyntään sovellettava sääntökokonaisuus. Se sisältää ilma-alustyypin kannalta merkitykselliset hyväksyntäeritelmät (esimerkiksi CS-25 on suuriin lentokoneisiin sovellettava vaatimus) ja mahdolliset muut ehdot, joita voidaan soveltaa ilma-aluksen tiettyihin innovatiivisiin näkökohtiin.
Ilmailu kehittyy jatkuvasti. Viiden vuoden kuluttua EASAlla on oikeus tarkastella uudelleen hyväksynnän perustetta ja päivittää sitä millä tahansa merkityksellisellä tavalla kyseisenä aikana saadun uuden tiedon perusteella, esimerkiksi parannetuilla ympäristönormeja koskevilla vaatimuksilla.
2. Hyväksyntäohjelman laatiminen
Vaatimukset täyttävien menetelmien määrittely on seuraava tärkeä vaihe hyväksyntäprosessissa. EASA ja hakija määrittelevät menetelmät, joilla osoitetaan kunkin hyväksyntäperusteen vaatimuksen noudattaminen, ja ne sopivat niistä. Valittua lähestymistapaa käsitellään hyväksyntäohjelmassa.
3. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
Superflying osoittaa suunnitelmansa vaatimustenmukaisuuden aiemmin sovittujen menetelmien mukaisesti. Esimerkiksi lentokoneen runko, moottorit, ohjausjärjestelmät, sähköjärjestelmät, lentosuorituskyky jne. osoitetaan hyväksynnän perustana olevien vaatimusten mukaisesti. EASA:n asiantuntijoiden vastuulla on tarkastaa huolellisesti vaatimustenmukaisuuden osoittaminen esimerkiksi tarkastamalla asiakirjat tai seuraamalla testejä.
Tämä vaihe tyyppihyväksyntämenettelyssä vie yleensä eniten aikaa. Jos kyseessä on suuri ilma-alus, vaatimustenmukaisuuden osoittamisen määräaika on viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.
4. Tekninen päätökseen saattaminen ja hyväksynnän myöntäminen
Kun vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on vahvistettu, EASA saattaa arviointinsa päätökseen ja myöntää tyyppihyväksyntätodistuksen. Superflying on nyt tyyppihyväksyntätodistuksen haltija. Tämä tarkoittaa, että lentokone voidaan ottaa käyttöön ja se on valmis aloittamaan toimintansa!
Jatkuva lentokelpoisuus
Superflying-ilma-aluksen hyväksyminen ei tarkoita sitä, että EASA:n työ lentoturvallisuuden varmistamiseksi ilma-aluksen osalta loppuisi, sillä EASA on vain saattanut päätökseen hyväksyntäprosessin. Edessä on uusi vaihe, joka liittyy ns. jatkuvaan lentokelpoisuuteen. Näin varmistetaan, että turvallinen lentäminen ilma-aluksella jatkuu. Superflying-yrityksen on ilmoitettava kansalliselle viranomaiselle kaikista tapauksista, jotka voisivat johtaa vaaralliseen tilanteeseen. Tällöin aloitetaan tutkinta, ja Superflyin-yrityksen on ehdotettava korjaavia toimia turvallisuustason säilyttämiseksi. EASAn on jälleen kerran validoitava tämä prosessi.
Hyväksyntää koskeva kansainvälinen yhteistyö
EASA validoi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Brasilian ilmailuviranomaisten myöntämät tyyppihyväksyntätodistukset. Vastaavasti näiden maiden viranomaiset validoivat EASAn myöntämät tyyppihyväksynnät. Näiden viranomaisten väliset vastavuoroista tunnustamista ja hyväksymistä koskevat sopimukset helpottavat validointiprosessia. Tyypillisesti validointiviranomainen on yhteydessä hyväksyvään viranomaiseen jo varmentamisprosessin aikana nopeuttaakseen lopullista validointia ja varmistaakseen, että mahdolliset huolenaiheet otetaan huomioon.
Airbus ehdotti, että kyseiseen ilma-alukseen rakennettaisiin uusi polttoainesäiliö, joka tunnetaan nimellä Rear Central Tank. Ehdotus luokiteltiin suureksi merkittäväksi muutokseksi, joka perustuu lähimpään muunnettuun ilma-alukseen, A321Neoon. Rear Central Tank oli uusi ja epätavallinen malli, jota nykyiset CS-25-hyväksyntäspesifikaatiot eivät täysin kata. EASAn lähestymistapana tällaisessa tilanteessa on määritellä niin sanotut erityisedellytykset, joilla puututaan CS-25:n mahdollisiin aukkoihin tai puutteisiin.
Tässä tapauksessa turvallisuushaaste oli uusi polttoainesäiliö, joka oli integroitu rungon sisään, keskelle ilma-aluksen alaosaan. Erityisedellytykset painottuivat törmäysturvallisuuteen, paloturvallisuuteen ja matkustajien suojeluun. Esimerkiksi tulipalon riskiä oli vähennettävä, jotta matkustajat ja miehistö voitaisiin evakuoida turvallisesti onnettomuustilanteessa.
Lisäksi laskutelinettä vahvistettiin ja paikallisia rakennemuutoksia tehtiin, jotta voitiin ottaa huomioon lisäpolttoaineesta johtuva lentoonlähtöpainon nousu. Polttoainejärjestelmää mukautettiin siten, että siihen voitiin integroida haluttu uusi malli. Muita parannuksia tehtiin esimerkiksi ohjaimiin. Ennen hyväksynnän myöntämistä EASA ja Airbus pitivät yli 400 teknisten asiantuntijoiden yhteistä kokousta, 900 lentotestituntia kolmella testikoneella, yli 500 sertifiointiasiakirjaa laadittiin, tarkistettiin ja allekirjoitettiin, valvottiin testejä ja tehtiin tarkastuksia ja auditointeja.

”Kaikkien EASAn toteuttamien toimien tavoitteena on varmistaa ilma-aluksen turvallisuus. Vaatimuksemme voivat olla varsin tiukkoja ja asettaa valmistajalle merkittäviä haasteita. Mutta yhteisenä tavoitteenamme on turvallisuuden varmistaminen." – EASAn pääjohtaja Florian Guillermet, joka myöntää tyyppihyväksyntätodistuksen Airbus A321XLR -ilma-alukselle.
Pysy ajan tasalla ilmailuturvallisuudesta
Kuten edellä mainittiin, ilma-aluksen hyväksyntä on vain yksi osa palapeliä, jolla varmistetaan, että EU:n kansalaiset voivat lentää turvallisesti. Tutustu muihin EASA Light -sivuston artikkeleihin, jos haluat lisätietoja esimerkiksi siitä, mikä tekee ilmailusta turvallista:
- EASAn sääntelyrooli
- Lentoasemat: miten EASA varmistaa lentomatkustamisen turvallisuuden nousujen ja laskujen aikana?
- EASAn yhteistyö Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kanssa
Rekisteröidy, niin saat ilmoituksen, kun uusi artikkeli on julkaistu.