Oletko koskaan miettinyt, miksi lentokoneiden lentokorkeudella on yläraja? Tavalliset lentokoneet, sellaisina kuin me ne tunnemme, eivät yleensä ylitä korkeutta, joka on lentopinnalla (FL) 550, toisin sanoen 55 000 jalan eli noin 17 kilometrin korkeudessa. Jotkin ilma-alukset voivat nousta hieman korkeammalle. Niihin kuuluvat kauan sitten toiminnasta poistettu Concorde tai sotilas- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetut ilma-alukset. Joissakin maissa lennonjohtopalvelut kattavat jopa lentopinnan 660 – noin 20 kilometrin korkeudessa – vaikka useimmat ilma-alukset eivät kykene lentämään niin korkealla.
Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen todettakoon, että useimpien ilma-alusten korkeusraja johtuu niiden suunnitteluun liittyvistä rajoituksista, kuten moottorin suorituskyvystä, moottorin tuottamasta nostovoimasta, matkustamon paineistuksesta ja riippuvuudesta maassa sijaitsevista navigointijärjestelmistä. Äärimmäisissä korkeuksissa ilman tiheys on riittämätön tavanomaisille suihkumoottoreille. Myöskään maassa toimivaa vanhempaa navigointitekniikka ei ole hyväksytty tarkoitukseen, eikä se ole toimintavarma ylemmissä korkeuksissa.
Ylhäällä on kuitenkin enemmän "ilmatilaa". Selkeästi määriteltyjä tai sovittuja rajoja ei toistaiseksi ole. Lentokoneiden käyttämän ilmatilan ja avaruutena tunnetun alueen väliin sijoittuu kuitenkin alue, jonka EASA on nimennyt ylemmäksi ilmatilaksi ja jota voi hyödyntää palveluissa ja lentoliikenneteessä. Vaikka jotkin ilma-alukset pystyvät jo toimimaan näissä korkeuksissa, tarvitaan vielä työtä niiden valmiuksien kehittämiseksi ja säännöllisen käytön tueksi.
Koska ilmailuala kehittyy jatkuvasti, toiminnot ylemmässä ilmatilassa voi olla seuraava kehitysvaihe. Koska EASA haluaa valmistautua tuleviin innovaatioihin, se varautuu huolellisesti jo nyt ylemmän ilmatilan toimintojen vaikutuksiin, mahdollisuuksiin, haasteisiin ja mahdolliseen sääntelykehykseen.
Kármánin raja – yleisesti hyväksytty raja, josta avaruuden katsotaan alkavan
Perinteinen ilmailutoiminta
Ylemmän ilmatilan toiminnot
Avaruus
Käyttötarkoitukset ja hyöty
Ylempää ilmatilaa alkavat käyttää ylemmässä ilmatilassa toimivat ilma-alukset, kuten niin sanotut HAPS-järjestelmät (tai pseudosatelliitit) ja ilmapallot, jotka parantavat esimerkiksi televiestinnässä tai navigoinnissa yleisesti käytössä olevia palveluja ja mahdollistavat paremmat tieteellisessä tutkimuksessa käytettävät välineet. Toimialalla on kiinnostusta myös ääntä nopeampiin ja hypersoonisiin matkustajailma-aluksiin, jotka voisivat nopeuttaa huomattavasti lentomatkustamista, sekä kapselit, joita stratosfäärin ilmapallot kuljettavat lähiavaruusmatkailussa. Niinpä ajoneuvotyyppien ääripäissä on vaihtelua hyvin hitaista erittäin nopeisiin.
Tutkimus, joka liittyy ylemmässä ilmatilassa tapahtuviin toimintoihin, hyödyttää myös muita aloja, kuten perinteistä ilmailua, erityisesti innovaatioiden ja ympäristötehokkuuden näkökulmasta. Se voi myös tuoda sosioekonomista hyötyä uusien työpaikkojen muodossa. Tarkempaa tietoa ylempään ilmatilaan liittyvistä hyödyistä ja sinne sijoittuvista ilma-aluksista on artikkelissa Higher Airspace Operations: What to expect?
Katse tulevaisuuteen: EASAn tehtävät ylemmän ilmatilan toiminnoissa
Vuonna 2023 EASA julkaisi ehdotuksen ylemmän ilmatilan toimintojen etenemissuunnitelmaksi, joka on alustava mutta kattava arvio tulevaisuuden haasteista ylemmän ilmatilan toiminnoissa.
Viraston työ alalla etenee tavoitteinaan
- parantaa Euroopan unionin toimielinten ja suuren yleisön tietämystä ylemmän ilmatilan tulevista toiminnoista
- tuottaa tieteellistä tietoa tulevan päätöksenteon tueksi
- arvioida sääntelyn vaikutuksia ja analysoida puutteita tieteellisten ja objektiivisten tietojen perusteella
- kehittää sääntelykehystä mahdollistamaan ylemmän ilmatilan toiminnot Euroopan unionin ilmatilassa hyväksytyissä tarkoituksissa.
Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä EASA johtaa useita toimia, joiden tarkoituksena on
- lisätä tietämystä ylemmän ilmatilan toiminnoista
- tehdä tieteellistä tutkimusta, joka käsittelee esimerkiksi turvallisuutta, kestävyyttä, kyberturvallisuutta, ihmisten terveyttä ja lääketieteellisiä standardeja
- laatia ilmoitus ehdotetusta lisäyksestä, joka on yksi sääntöjenlaatimisprosessin vaihe ylemmän ilmatilan toimintoja varten. Lisätietoa sääntöjen laatimisesta on myös EASA Light -sivustolla.
Voit seurata ylemmän ilmatilan toimintoja koskevaa kehitystä ja tutkimuksia EASA Pro -sivustolla (vain englanniksi).
Ylemmän ilmatilan tutkiminen tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita, ja monet kysymykset ovat toistaiseksi vailla vastausta. Teknologian kehittyessä valmistetaan jo prototyyppejä ja tehdään demonstrointilentoja eri puolilla maailmaa. Tulevina vuosina tutkimustulokset, operatiiviset kokeilut ja sääntelytyö muovaavat vähitellen sitä, miten ylemmän ilmatilan toiminnot voidaan ottaa turvallisesti käyttöön Euroopassa.
Ylemmän ilmatilan toiminnot on globaali aihe, ja EASA tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden, kuten kansallisten ilmailuviranomaisten ja organisaatioiden (esimerkiksi ICAO:n), kanssa tulevien toimintojen yhdenmukaisen lähestymistavan tueksi. EASAn tekemää pohjatyötä tarvitaan varmistamaan turvallisuuden jatkuvuus ja pysyminen korkealla tasolla ja oikeasuhteisuus toiminnan tyyppiin nähden. Vaikka ylemmässä ilmatilassa tapahtuvien muutosten toteutumiseen voi kulua vielä joitakin vuosia, viraston siihen liittyvä työ kertoo EASAn sitoutumisesta innovaatioihin ja turvallisuuteen, jossa taivaskaan ei ole rajana.