Matkustaminen on muutakin kuin liikennettä. Sen ansiosta ihmiset voivat toimia aktiivisesti monikulttuurisessa ja globaalissa yhteiskunnassa ja vierailla erilaisissa paikoissa, pitää tiiviistä yhteyttä perheenjäseniinsä ja läheisiinsä ja ymmärtää erilaisia kulttuureja ja ekosysteemejä.
Samaan aikaan tarve muuttaa ilmailua kestävämmäksi on selvä ja kiistaton, kun ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo nähtävissä.
Euroopan unioni on käynnistänyt lukuisia hankkeita ja aloitteita, joiden tavoitteena on
- mahdollistaa se, että kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia ja ympäristön kannalta kestäviä valintoja lentoliikenteessä
- kannustaa ilmailualaa parantamaan jatkuvasti ympäristönsuojelun tasoaan selkeänä tavoitteenaan hiilestä irtautuminen
- edistää tutkimusta ja innovointia, jotka puolestaan tukevat Euroopan ilmailualan kilpailukyvyn ja kestävyyden parantamista.
Tarkempia tietoja on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja sitä tukevissa aloitteissa.
Ohjelma
Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) käynnisti lokakuussa 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisen kestävän ilmailun ohjelmansa ympäristönsuojeluasetusten mukaisesti (ks. asetus (EU) 2018/1139, 87 artikla).
Ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan ympäristöstrategiaa, joka koostuu seuraavista linjoista:
Matkustajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen – EASAn ympäristömerkkiohjelma
Ilmailualaan kiinnitetään edelleen paljon huomiota sen ympäristövaikutusten vuoksi. EASAn vuonna 2020 tekemässä eurooppalaisten matkustajien tutkimuksessa todettiin, että suurin osa vastaajista yliarvioi ilmailun aiheuttamien päästöjen osuuden. Tämä tukee sitä, että kuluttajien käytettävissä pitäisi olla uskottavaa ja luotettavaa ympäristötietoa ilmailun ympäristövaikutuksista.
Kestävä kasvu ja ”vihreä elpyminen” ovat keskeisiä aiheita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja kun covid-19-pandemia on jäämässä taakse, hallitukset korostavat kaikkialla maailmassa tarvetta rakentaa talouksia uudelleen kestävämmällä tavalla. Tämä käy ilmi EU:n omasta NextGenerationEU-elpymisvälineestä, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin, sekä viimeksi 55-valmiuspaketista, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näitä politiikkatoimia täydennetään kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmällä (CORSIA), EU:n päästökauppajärjestelmällä (EU ETS), ReFuelEU:n käyttöönotolla ja sisäpoliittisilla aloitteilla.
Tukeakseen edellä lueteltuja politiikkoja ja reagoidakseen siihen, että kansalaiset keskittyvät ilmailun päästöihin, EASA on luotettavana ja riippumattomana sääntelijänä käynnistänyt ohjelman ilmailun ympäristömerkkien kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on tiedottaa matkustajille heidän lentovaihtoehtojensa ympäristövaikutuksista ja tukea siten ympäristön kannalta kestävämpää ilmailua. Kehitettävänä on kolme merkkiä, joiden nimitykset ovat Flight Label, Airline Label ja Aircraft Label.
Sen lisäksi, että EU:n kansalaiset haluavat saada enemmän tietoa matkustamisensa mahdollisista ympäristövaikutuksista, he haluavat myös pystyä tekemään valintoja ja saada siten aikaan muutoksia.
EASA käynnisti vuonna 2019 kyselyn, josta saatiin palautetta vuoteen 2020 saakka. Vastauksia saatiin yli 9 500 osallistujalta 18:sta Euroopan maasta. Yhteenvedettynä kyselyn tulokset ovat seuraavat:
Matkustajilla ei ole riittävästi tietoa, mutta he haluavat tietää enemmän
Vain 5 prosenttia tietää, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä he aiheuttavat matkustaessaan lentoteitse
80 % haluaisi saada ympäristötietoa lennoistaan
Kolme neljästä kannattaa ympäristömerkkiä
Tavoite ja periaatteet
EASA sai Euroopan komissiolta ja Euroopan parlamentilta selkeän toimeksiannon perustaa ympäristömerkkiohjelma, jonka tavoite ja periaate ovat seuraavat:
Tavoite:
ilmailun ympäristöjalanjäljen pienentäminen helpottamalla kestävämpiä valintoja luotettavan, yhdenmukaistetun ja helposti ymmärrettävän tiedon pohjalta
Periaatteet:
- Yksinkertaisuus
- Avoimuus
- Vapaaehtoisuus
- Kokonaisvaltaisuus
- Nykyisten standardien, tietojen ja parhaiden käytäntöjen pohjalta